Kausiasukkaista lisää elinvoimaa

Kuntavaalipäivän lähestyessä on kiinnostavaa tarkastella, miten Kuhmoisten kuntavaaliehdokkaat näkevät kausiasukkaat ja heidän merkityksensä kunnan elinvoiman lähteenä. Tätä tarkastelua varten kuuntelin Hannu Lahtisen hyvin johdatteleman Kuhmoisten Sanomien vaalipaneelin. Myös yhdistyksemme oli lähettänyt paneeliin muutaman kysymyksen. Lisäksi olen käynyt Ylen vaalikoneessa läpi siihen vastanneiden 16 ehdokkaan vastaukset.

Analyysin perusteella voi todeta, että kuntavaaliehdokkaat näkevät yleisesti luonnon merkittävänä Kuhmoisten vahvuutena. Muutama ehdokas mainitsee myös vapaa-ajan asutuksen, useat myös matkailun, etätyömahdollisuudet, maalle haikailevat eläkeläiset ja mahdollisen kaksoiskuntalaisuuden.

Kaikkien ehdokkaiden perusasenne kausiasukkaisiin on hyvin myönteinen. Paneelin puheenjohtajan kysyessä paria tulevan valtuustokauden tärkeintä asiaa vapaa-ajan asutus ei kuitenkaan mahtunut monenkaan ehdokkaan vastauksissa niiden joukkoon. Kausiasutus ei vastausten perusteella jäsenny ainakaan kaikilla ehdokkailla selkeästi osaksi kunnan elinvoiman vahvistamista. Kausiasutuksen vahvistamisen pitäisi rinnastua täysin pyrkimykseen saada uusia työpaikkoja ja vakinaisia asukkaita. Kuhmoisten vapaa-ajan asukkaiden yhdistyksen aloitteesta laadittu Kuhmoisten kausiasumisen tavoiteohjelma tarjoaa ehdotuksia käytännön toimenpiteistä edistää kausiasukkaiden osallisuutta Kuhmoisissa.

Kuntapolitiikan tavoite näyttää vahvemmin olevan saada kaavoituksen avulla uusia vakinaisia asukkaita. Siihen muun muassa Satamarinteen kaavoitus antaa erään uuden mahdollisuuden. Jos katsomme Suomen väestörakennetta ja vaikeasti muutettavaa keskittymiskehitystä, mahdollisuudet saada uusia vakinaisia asukkaita ovat rajalliset. Tampereen seudun ammattiopiston Virtain toimipistettä koskevan toimeksiantoni yhteydessä luin Virtain tuoreen elinkeinojen kehittämisohjelman. Siinä asetettiin tavoitteeksi saada nuoria perheitä asumaan Virroille. Vapaa-ajan asutuksesta ei puhuttu sanaakaan, vaikka Virroillakin vesistöjä riittää. Potentiaalinen joukko saada uusia asukkaita lienevät eläkeläiset. Maahanmuuttajatkin, joista monien suurten kaupunkienkin muuttovoitto nykyisellään suurelta osalta koostuu, kasautuvat herkästi suuriin kaupunkeihin.

Monipaikkaisuus toisi uuden mahdollisuuden uusien asukkaiden saamiseen. Muutaman Kuhmoisten kuntavaaliehdokkaan mainitsema kaksoiskuntalaisuus on saanut koronan johdosta uutta nostetta. Se on parin puolueen kuntavaaliohjelmassakin selvänä tavoitteena. Verotulojen jakokysymys on kaksoiskuntalaisuudessa ratkaistavissa. Sen sijaan valtakunnallisissa puheenjohtajatenteissä äänioikeuden on katsottu voivan olla vain yhdessä kunnassa. Mielestäni pelkkä verojen maksu ilman äänioikeutta ei takaisi kaksoiskuntalaiselle riittävää vaikutusvaltaa toissijaisen kotikunnan asioihin. Tuovathan nytkin Kuhmoisissa kausiasukkaat kiinteistöveroina noin 9 % kunnan verotuloista. Kun otetaan huomioon kausiasukkaiden ostoista ja palvelujen käytöstä muodostuvat verotulot, osuus on arvioitavissa noin 15 %:ksi ja soteuudistuksen jälkeen noin 25 %:ksi. Sotemenojen siirtyessä valtiolle kunnan verotuloja leikataan 13 prosenttiyksiköllä. Tällöin kiinteistöverojen osuus kunnan verotuloissa kasvaa noin kaksinkertaiseksi.

Kausiasukkaiden tuottama verotulo-osuus Kuhmoisissa on peruste odottaa panostusta erityisesti kausiasukkaita hyödyttäviin palveluihin, vaikka useat palvelut ovat tasavertaisesti myös kausiasukkaiden käytettävissä. Kunnan elinvoiman yhtenä vahvuutena voisi olla, että Kuhmoinen on Suomen paras kausiasukaskunta, joka huolehtii poikkeuksellisen hyvin luonnosta ja ympäristöstä. Se hyödyttää myös vakinaisia asukkaita.

Pentti Rauhala
9.6.2021